Maalaisjärjellä kohti aluevaaleja
Sote-uudistuksessa keskiössä tulee olla ihminen ja se, miten hän pääsee hoitoon mahdollisimman sujuvasti. Hallinnon ja byrokratian kasvattaminen harvoin parantaa asiakaskokemusta. Siksi päätöksenteossa on oltava maalaisjärki mukana. Hyvinvoivassa Suomessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen.
Sote-uudistus on iso muutos ja sitä on tarkasteltava laajalti. Valtuustoon tarvitsemme eri alojen osaajia, jotka ymmärtävät isoja kokonaisuuksia ja ennenkaikkea asiakasnäkökulman.
Vapaus
valita
Toimivat
palvelut
Kestävä
talous
Maalais-
järki
Vapaus valita
Sote-uudistuksessa on tärkeintä kehittää palveluita niin, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti laadukkaaseen hoitoon.
Monituottajamalli, jossa palveluita tarjoavat julkinen sektori, yritykset ja yhdistykset, lisää tervettä kilpailua ja kapasiteettia sekä lyhentää jonoja. Monituottajamalli kannustaa innovoimaan ja ottamaan uusia ideoita käyttöön. Sen ansiosta Suomessa tarjotaan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti myös jatkossa. Asiakkaan on pystyttävä itse päättämään mitä palveluita hän haluaa käyttää. Tähän palveluseteli on oiva ratkaisu.
Vapaus valita
Sote-uudistuksessa on tärkeintä kehittää palveluita niin, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti laadukkaaseen hoitoon.
Monituottajamalli, jossa palveluita tarjoavat julkinen sektori, yritykset ja yhteisöt, lisää tervettä kilpailua ja kapasiteettia sekä lyhentää jonoja. Monituottajamalli kannustaa innovoimaan ja ottamaan uusia ideoita käyttöön. Sen ansiosta Suomessa tarjotaan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti myös jatkossa. Asiakkaan on pystyttävä itse päättämään mitä palveluita hän haluaa käyttää. Tähän palveluseteli on oiva ratkaisu.
Toimivat palvelut
Hyvät palvelut syntyvät osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön yhteistyöllä. On tärkeää, että hyvinvointialueet panostavat työhyvinvointiin. Hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. Yritykset ja yhteisöt täydentävät palveluvalikoimaa.
Kestävä talous
Hyvinvointialueelle tulee määritellä selkeät ja kustannustehokkaat menoraamit. Budjettikuria pitää noudattaa. Käyttöön tulee ottaa yhteinen, läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jotta julkisten ja yksityisten tuottajien palveluja voidaan verrata samoilla kriteereillä.
Tämä mahdollistaa kulloinkin parhaiden palveluiden valitsemisen, olivat ne sitten julkisen tai yksityisen toimijan tuottamia. Maakuntaveroa ei tule ottaa käyttöön, sillä se johtaisi suomalaisen työn verotuksen kiristymiseen.
Kestävä talous
Hyvinvointialueelle tulee määritellä selkeät ja kustannustehokkaat menoraamit. Budjettikuria pitää noudattaa. Käyttöön tulee ottaa yhteinen, läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jotta julkisten ja yksityisten tuottajien palveluja voidaan verrata samoilla kriteereillä.
Tämä mahdollistaa kulloinkin parhaiden palveluiden valitsemisen, olivat ne sitten julkisen tai yksityisen toimijan tuottamia. Maakuntaveroa ei tule ottaa käyttöön, sillä se johtaisi suomalaisen työn verotuksen kiristymiseen.
Kuka olen?
Olen Limingassa asuva mainosalan yrittäjä ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja.
Kotoisin olen Kestilästä (nyk. Siikalatva). Lukion jälkeen opiskelin markkinointipuolen YO-merkonomiksi. Lisäksi olen suorittanut Näyttötutkintomestarikoulutuksen, MKT-opinnot, Toimitusjohtajatutkinnon, Ylemmän yrittäjätutkinnon sekä Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Minulla on kaksi yritystä, josta toisen toimipisteet ovat Oulussa ja Kemissä, toisen Limingassa.
Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1983 lähtien. Alussa oli tilitoimisto ja myöhemmin siirryin mainonnan ja markkinointiviestinnän alalle, jossa työskentelen nykyäänkin. Olen ollut mukana arvioijana noin 250:ssä ammattitutkinnon arviointitilaisuudessa. Opiskelijoina on ollut yrittäjiä, johtajia ja lähiesimiehiä niin yrityksistä, kuin julkiselta puoleltakin.
Yrittäjäjärjestössä olen ollut aktiivisesti mukana 35 vuotta ja saanut toimia useamman paikallisyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana. Nykyisin olen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana edustaen n. 4100 yrittäjää. Olen tottunut tehtävässäni ajamaan tasapuolisesti koko Pohjois-Pohjanmaan etuja. Olen myös Suomen Yrittäjien valtuustossa, Luovan alan verkoston johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa. Järjestötyössä sujuva kunta- ja sidosryhmäyhteistyö on keskiössä.
Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on aina ollut minulle tärkeää. Kuntapolitiikassa en ole mukana, joten katson asioita laaja-alaisesti, koko maakunnan parasta ajatellen.
Mainos- ja viestintäalan tehtävissä olen päässyt tutustumaan hyvin monenlaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Niistä ja yrittäjäjärjestön luottamustehtävistä on kasvanut merkittävä verkosto, jossa yrittäjien lisäksi myös eri toimialojen sekä julkisen sektorin keskeisimmät henkilöt ovat tulleet tutuiksi. Näin yhteisten asioiden hoitaminen on helpompaa. Vedän tällä hetkellä myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vaikuttajaverkostoa, jonka tehtävänä on mm. osallistua alueelliseen yhteiskuntavaikuttamisen keskusteluun, kehittää eri organisaatioiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Verkostossa on mukana toimijoita mm. Maakuntaliitto, ELY, AVI, OAMK, OSAO, Kauppakamari, Kaleva, BusinessOulu, TE-toimisto ja alueen kansanedustajat. Lisäksi olen mukana ELY:n neuvottelukunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Aluevaaleissa minulle tärkeintä on, että asiakas saa hyvää ja oikea-aikaista palvelua. Tähän tarvitsemme mukaan yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden avulla saadaan tuotettua palveluita tehokkaammin, laadukkaammin ja nopeammin.